Tammikuusta 2015 lähtien projektipäällikkönä toiminut DI Kauko Isomöttönen siirtyi BioGTS Oy:n historian ensimmäisenä eläköityvänä työntekijänä ansaittuja eläkepäiviä viettämään. Mustankorkean biokaasulaitosprojektin kanssa tarjousneuvotteluista lähtien työskennelleellä diplomi-insinöörillä on takanaan varsiin pitkä kokemus suomalaisesta – ja hieman naapurimaidenkin – jätteenkäsittelyalalta ja vaativista teollisuusprojekteista. Eläkkeelle siirtyminen olisi Kaukon mukaan voinut tapahtua jo vuotta aiemmin, mutta BioGTS:n Mustankorkean projektipäällikön pesti vei miehen vielä vauhdikkaan projektin pyörteisiin vuoden päiviksi. Kaukon sanojen mukaan hän jättää vastuulliset tehtävät huojentunein, mutta hyvillä mielin BioGTS:n monialaisille osaajille, jotka ovat ottaneet langat erittäin hyvin omiin käsiinsä ja lähteneet luotsaamaan projektia kohti määränpäätä, eli valmiin biokaasulaitoksen luovuttamista asiakkaalle kesän 2017 aikana.

Monia jätteenkäsittelyyn liittyviä rakennusprojekteja johtaneen konkarin mukaan Mustankorkean projekti erosi aiemmista hankkeista siinä, että BioGTS teki Isomöttösen entisiä työnantajia enemmän urakkaan liittyviä osia itse omana työnään Jyväskylän Sepelitien konepajassa. Tähän liittyikin eräs projektipäällikön työn keskeisimmistä haasteista: saada toimitusprojektin eri vaiheet soljumaan saumattomasti yhteen siten, että koko orkesteri soittaa samaa sävelmää samassa tahdissa.  Aiemmin valmistuneen Haminan Virolahden rakennusprojektin hyvät toimintatavat ja onnistumiset toistettiin Mustankorkean projektissa. Mustankorkean projektia väritti myös työn edetessä tehty kehitystyö, kun haettiiin uudenlaisia, asiakkaan tarpeisiin sopivia ratkaisuja biojätteen esikäsittelylinjastoon. Kun Mustankorkean biokaasulaitoksen esikäsittelylinjaston ratkaisuja puntaroitiin, käytiin oppia ottamassa Keski-Euroopassa saakka laitetoimittajan kanssa.

Biojätteenkäsittelyn vaiheita ja tulevaisuudennäkymiä

BioGTS:n eläkkeelle jääneellä projektipäälliköllä on reilun 20 vuoden kokemus jätteenkäsittelyalalta. Hän on uransa aikana ehtinyt olla mukana 12 kompostointilaitoksen rakentamisessa ympäri Suomen maan aina Rovaniemeltä eteläiseen Suomeen ja Hankoon saakka Vapo Biotech:in palveluksessa. Olipa Isomöttönen rakentamassa yhtä kompostointilaitosta myös naapurimaan kamaralle Ruotsin Gävleen 2000-luvulla.

Kaukon mukaan vielä 1990-luvulla biokaasulaitosten rakentaminen ei ollut lyönyt itseään läpi, vaan biojätteille rakennettiin kompostointilaitoksia, joissa biomassasta valmistettiin kompostointiprosessin avulla multaa ja maanparannusainetta. Suomessa toimi tuolloin vain muutamia biokaasulaitoksia, lähinnä jätevedenkäsittelylaitosten yhteydessä. Kaukon mukaan 1990-luvulla biokaasulle ei ollut vielä markkinoita, eikä taloudellisesti järkeviä käyttökohteita, mikä teki niistä usein taloudellisesti kannattamattomia. Biokaasuautoilun yleistyttyä ja kysynnän lisääntyessä biokaasulaitosten taloudellinen kannattavuus on saatu sellaiselle uralle, että investoinnit kannattavat ja maksavat itsensä takaisin kohtuullisessa ajassa.

Pikku hiljaa – mm. Lahteen ja Helsinkiin rakennettujen biokaasulaitosten myötä – ja muutamien taloudellista kannattavuutta puntaroineiden selvitysten jälkeen tultiin siihen tulokseen, että biokaasulaitos on taloudellisesti sekä ekologisesti järkevät vaihtoehto biojätteen käsittelyyn.

Lisäksi 2000-luvun alkupuoliskolla yleistyivät polttolaitokset, joissa suurin osa sekajätteestä poltettiin, ja joista saatiin samalla lämpö talteen. Tänä päivänä vain alle 10 % jätteistä päätyy enää kaatopaikan penkkaa kasvattamaan. Monien raaka-aineiden, kuten lasin ja metallin keräyksessä ollaan päästy jo hyvälle tasolle, vaikka Suomen kokoisessa maassa keruumatkat asettavat haasteita kuljetuskustannusten näkökulmasta. Isomöttösen mukaan erilaisten jätemateriaalien kierrätys tulee takuulla lisääntymään entisestään. Myös biokaasuntuotannossa tullaan hänen näkemyksensä mukaan näkemään kehitystä monella saralla: uusia biomassamateriaaleja tullaan saattamaan biokaasutukseen sopiviksi, ja uusia teknisiä tapoja tullaan varmasti löytämään hankalammin biohajoavien materiaalien biokaasuttamiseksi. Isomöttönen uskoo myös, että itse biokaasuprosessikin saadaan teknologisen kehityksen myötä nykyistäkin tehokkaammaksi. Hänen mukaansa tulevaisuudessa näemme myös biokaasuprosessista tulevan käsittelyjäännöksen käyttökohteiden laajentuvan, kun massan jalostamista kehitetään erilaisiin käyttökohteisiin sopiviksi.

Biokaasumarkkinat myös kasvavat tulevaisuudessa, kun kaasuautokanta lisääntyy, ja biokaasun käyttö yleistyy myös raskasliikenteessä. Biokaasutuotannon lisääntymisen moottoreina toimivat globaalit ekologiset syyt rinta rinnan taloudellisen kannattavuuden kanssa. BioGTS:n tulevaisuuden eläkkeelle jäävä konkari näkee valoisana, lähitulevaisuudessa yritystä odottavat mielenkiintoiset suuret hankkeet, joita tekemässä on monialainen joukko monenlaisen työkokemuksen koulimia ammattilaisia.

Biokaasulaitos harjakorkeudessa